Motivaatiokadotus

Varoitus etukäteen: tulossa taas kunnon valitusvirsi. :D

Mulla on nyt ollut erikoisen monta päivää tosi laiska olotila eikä oikeestaan ole huvittanut mikään tässä projektissa. Eilen muru toi kaupasta Siwasäkin ja kun sitä loppuun äskön mussutin, tuli oikein pakottava tarve tulla avautumaan blogiin. 

En tiedä johtuuko tästä flunssasta (joka onneksi tuntuu vihdoin ja viimein menneen kokonaan ohi) vai mistä, mutta ei ole ollut minkäänlaista liikuntafiilistä viimeiseen viikkoon. Jumpat on mennyt aika laiskanpulskeasti - silloin kun ne olen edes tehnyt - ja lenkille ei huvita lähteä. Nyt tuntuu että alkaa ote lipsua vähän ruokailuistakin. Eilen tosiaan ostin Lidlistä levyn tummaa suklaata jota maistelin pari palaa päivällä. Illalla taisi kaikki järkevät ajatukset aivoista sammua ja huitasin lopun levyn naamaani. Heti pian suklaaepisodin jälkeen kotiin tuli mies ja karkkipussi. Puolet pussista tuntui katoavan ihan silmänräpäyksessä! Plääh. No, jos jotain positiivista tästä täytyy etsiä, niin ainakaan koko asunnosta ei taas mitään herkkuja löydy ja näin saa asia muutaman viikon pysyäkin. :D Onhan se vähän turha märehtiä syötyjä herkkuja tai luistettuja liikuntoja mutta toisaalta tuli taas vapautuneempi fiilis kun pääsi tänne tunnustamaan herkutteluhetkensä. :) Oikeastaan odotan jo tosi paljon maaliskuuta, tuntuu että kuunvaihteesta saa taas puhtaan alun ja uuden energian. Tietysti tähän vähän laskeneeseen fiilikseen taitaa osasyy löytyä noista iki-ihanista naistenpäivistä jotka taas kolkuttelee ovella. :D Mutta nyt yritetään pitää mieli skarppina ja saada vähän tota treenivaihdetta uudelleen päälle. Ja tänään syön koko loppupäivän vain salaattia ja hedelmiä, tuli niitä karkkeja jo sen verran paljon mutusteltua! Taidan alkaa myös merkkaan kalenteriin ylös ne päivät, jolloin tulee jotain herkkua popsittua, pysyy ainakin kartalla herkuttelupäivien oikeasta lukumäärästä.